Vaarojen kartoittaminen ja riskien arviointi

Liukas lattia on vaaratekijä ja sen riski on arvioitava

Hyvä työympäristö on turvallinen ja tuottava. Tapaturmat eivät tapahdu sattumalta, vaan niiden takana on aina erilaisia syitä, joihin voidaan puuttua.

Yksinkertainen esimerkki on vaikkapa liukas lattia. Se on vaaratekijä ja sisältää riskin.  Työntekijä liukastuu, kaatuu ja ranne tai lonkka murtuu, siitä seuraa sairauspoissaolo. Se tietää ongelmia työnantajalle.

Entä melu, kiire tai väkivallan uhka, ovatko ne vaaratekijöitä? Kyllä, ja niihinkin sisältyy riski. Melusta voi aiheutua kuulovamma, jatkuvasta kiireestä työuupumus ja väkivallasta elinikäinen trauma tai fyysinen vamma.

Vaaratekijä voidaan määritellä niin, että se on tekijä, joka voi aiheuttaa vaaraa tai haittaa työntekijän terveydelle tai turvallisuudelle. Vaaratekijöitä ei voi vähätellä eikä lakaista maton alle, ja niiden riskeihin on varauduttava. 

Vaarojen kartoitus ja riskien arviointi ovat keinoja torjua tapaturmia ja lisätä työpaikan hyvinvointia.

Hyvä työkalu työnantajalle

Hyvin tehty riskien arviointi on työnantajan työkalu, jonka avulla yritys voi vähentää tapaturmia ja luoda säästöjä sairaspäivien vähenemisellä, rikollisuuden torjumisella ja ympäristöhaittojen välttämisellä. Hyvään riskien arviointiin kuuluu myös vakuutus- ja liiketoimintariskien kartoitus.

Kun vaara on kartoitettu ja riskin suuruus arvioitu, on päätettävä miten sen kanssa menetellään. Saadaanko vaara poistetuksi tai ainakin minimoiduksi? Entä mikä on arvioitu riski? Riski on tietenkin sitä suurempi mitä todennäköisempiä ja vakavampia ovat seuraukset.

Vastuu on työnantajan

Tavoitteena tulee olla, että riskit saadaan vähintään tasolle, jolla työsuojelua koskevien lakien ja säännösten minimivaatimukset täyttyvät. Selkeästi työturvallisuusmääräysten vastainen tilanne on korjattava välittömästi. 

Monet työntekijää uhkaavat vaaratekijät on varsin helppo poistaa esimerkiksi suojavälineillä, suojuksilla tai muilla teknisillä ratkaisuilla. Maton alle niitä ei voi lakaista. Työnantajan on ratkaistava toimet, sillä lain mukainen vastuu on hänen.

Riskien arviointi on pakollinen kaikille työnantajille toimialasta ja yrityksen koosta riippumatta. Velvoite perustuu työsuojelulain (23.8.2002/738/8 §)  työnantajan yleisen huolehtimisvelvoitteen sisältämään toimintavelvoitteeseen.

Kun riskien arviointi tehdään yhteistyössä yrityksen päättäjien, työterveyshuollon ja yrityksen työntekijöiden kanssa (PAT-periaate), saadaan aikaiseksi paras mahdollinen tulos. Näin voivat nousta esiin myöskin mahdolliset piilevät vaarat, jotka eivät ole olleet etukäteen tiedossa.

Riskien selvittämisessä voi käyttää apuna esimerkiksi Sosiaali- ja terveysministeriön ja Työturvallisuuskeskuksen yhdessä laatimaa Riskien hallinta työpaikalla -työkirjaa.

Tiedä vaarat – hallitse riskit

Noin miljoona suomalaista altistuu työssään pelkästään erilaisille pölyille, kaasuille tai muille kemiallisille tekijöille. Teollisuudessa kemikaaleille altistuu 40 prosenttia työntekijöistä ja pölyille 60 prosenttia. Rakennusteollisuudessa vastaava luvut ovat 38 prosenttia ja 78 prosenttia. 

Vaaroja on paljon, eikä niitä selvästikään aina tunnisteta. Altistuminen aiheuttaa ammattitauteja ja muita työperäisiä sairauksia, jopa kuolemia. EU-tasolla 44 prosenttia työhön liittyvistä kuolemista aiheutuu altistumisesta vaarallisille aineille. Riskejä ei siis hallita läheskään aina. 

– Vaikka tietoa yksittäisistä altisteista on paljon, tieto on hajallaan ja tiedon käyttö työpaikoilla hankalaa, sanoo Työterveyslaitoksen vanhempi asiantuntija Sanni Uuksulainen.  

Riskit kasvavat, kun terveysvaaroja ei tunnisteta ja kun monet erityisen altistavat työt ulkoistetaan esimerkiksi pienille alihankkijoille, joilla ei ole valmiuksia vaikkapa  kemikaalihaittojen ehkäisyyn.

Rahaa menee, kärsimyksiä tulee

Työturvallisuus ei ole ainoastaan sitä, että vältetään tapaturmat, sillä  työturvallisuus lisää yrityksen tuottoa ja uskottavuutta sekä kohentaa yrityskuvaa. 

Vaarojen kartoituksen ja riskien hallinnan kautta luotu turvallisuus lisää luonnollisesti myös työhyvinvointia, joka taas on tärkeä osa yritys-, ympäristö- ja tietoturvallisuutta..    

Kun työturvallisuus pettää, se maksaa. Tästä aiheutuu kustannuksia ennen kaikkea työnantajalle, mutta työtapaturmista aiheutuu myös inhimillisiä kärsimyksiä tapaturman uhrille, hänen läheisilleen sekä työtovereille. 

Vaarojen tunnistamisen ja riskien hallinnan merkitystä on työpaikoilla korostettava, koska vastuu työturvallisuudesta on kaikkien asia, niin työnantajan kuin työntekijöidenkin. Jokaisella työpaikalla turvallisuutta voidaan kehittää ja jokainen työntekijä voi omalta osaltaan olla mukana kehittämisessä toimimalla sääntöjen mukaisesti ja ilmoittamalla työturvallisuutta vaarantavista tekijöistä ja niihin liittyvistä riskeistä.

Työterveyshuollon rooli tärkeä

Työterveyshuollolla on työturvallisuuden kolmantena osapuolena merkittävä rooli riskien minimoinnissa. Se auttaa kartoittamaan työnantajalle mahdollisesti tuntemattomat vaarat ja riskit. Hyvä esimerkki tästä on vaikkapa kemikaaliluettelo, joka edesauttaa työterveyshuoltoa kartoittamaan vaaroista aiheutuvia riskejä.

Riskien arviointi on työnantajan vastuulla, ja työnantajan on varattava resurssit riskiarvioinnin tekemiseen.  Samalla työnantaja määrittelee arviointiin liittyvät hallintatoimet ja nimeää niiden vastuuhenkilöt.

Tehokkaassa arviointiryhmässä on aina mukana työpaikan työsuojeluorganisaation edustus ja hyvä arviointiryhmä kuulee aina arviointikohteessa työskenteleviä. Erityisriskien kuten kemikaalien käyttöön ja koneturvallisuuteen liittyvissä riskiarvioinneissa on hyvä käyttää asiantuntijoita.

Miten valita arviointikohteet?

Riskien arviointi  ja työsuojelutoiminta ovat jatkuvaa toimintaa. Molempia tarvitaan muutostilanteiden yhteydessä kuten toiminnan laajentuessa, toiminnan luonteen muuttuessa, organisaation uudelleenjärjestelyjen, toimitilojen remontin tai henkilöstömuutosten yhteydessä.  

Riskien arviointikohteen on oltava selvästi rajattu ja riittävän kokoinen, mutta kuitenkin helposti halittavissa oleva toiminnan osa. Rajaus voidaan tehdä tiimien, osastojen, tuotantolinjojen, prosessin osien tai työpisteiden mukaan.  

Hyvänä apuna toimii esimerkiksi Työturvallisuuskeskuksen laatima riskien arviointikohteiden valintalomake Riskien arviointikohteiden valinta (doc, 51 KB)

Riskien arvioinnin toteuttamista yrityksissä valvovat aluehallintoviraston työsuojeluvastuualueet. He valvovat myös työturvallisuuslain, työterveyshuoltolain ja valtioneuvoston päätösten noudattamista. 

Mitä sanoo laki?

Työnantajan on työturvallisuuslain (TTL 738/2002) mukaan huolehdittava työntekijöiden terveydestä ja turvallisuudesta työssä. Työturvallisuuslain 10§:ssä riskien arvioinnista säädetään seuraavasti: 

Työnantajan on työn ja toiminnan luonne huomioon ottaen riittävän järjestelmällisesti selvitettävä ja tunnistettava työstä, työtilasta, työajoista, muusta työympäristöstä ja työolosuhteista aiheutuvat haitta- ja vaaratekijät. Silloin kun niitä ei voida poistaa, on arvioitava niiden merkitys työntekijöiden turvallisuudelle ja terveydelle. Tällöin on otettava huomioon muun ohella: 

  1. Tapaturman ja muun terveyden menettämisen vaara.
  2. Esiintyneet tapaturmat, ammattitaudit ja työperäiset sairaudet sekä vaaratilanteet.
  3. Työntekijän ikä, sukupuoli, ammattitaito ja muut hänen henkilökohtaiset edellytyksensä.
  4. Työn kuormitustekijät. 
  5. Mahdollinen lisääntymisterveydelle aiheutuva vaara.

Riskien arviointiin liittyviä yksityiskohtaisempia määräyksiä ja velvoitteita on työturvallisuuslain lisäksi useissa valtioneuvoston päätöksissä (VNp) ja asetuksissa (VNa) mm. seuraavista asioista: 

  • Asbestityöstä (VNp 1380/1994); Uusi VNa 798/2015 Asbestityön turvallisuudesta voimaan 1.1.2016.
  • Henkilönsuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (VNp 1407/1993). 
  • Hyvän työterveyshuoltokäytännön periaatteista, työterveyshuollon sisällöstä sekä ammattihenkilöiden ja asiantuntijoiden koulutuksesta (VNa 708/2013).
  • Kemiallisista tekijöistä työssä (VNa 715/2001).
  • Koneiden turvallisuudesta (VNa 400/2008). 
  • Käsin tehtävistä nostoista ja siirroista työssä (VNp 1409/1993). 
  • Lyijytyöstä (VNp 1154/1993). 
  • Näyttöpäätetyöstä (VNp 1405/1993). 
  • Rakennustyön turvallisuudesta (VNa 205/2009). 
  • Räjäytys- ja louhintatyön turvallisuudesta (VNa 644/2011). 
  • Työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (VNa 716/2000). 
  • Työpaikkojen turvamerkeistä ja niiden vähimmäisvaatimuksista (VNp 687/2015). 
  • Työntekijöiden suojelemisesta melusta aiheutuvilta vaaroilta (VNa 85/2006) 12.
  • Työntekijöiden suojelemisesta työhön liittyvältä biologisten tekijöiden aiheuttamalta vaaralta (VNp 1155/1993).
  • Työntekijöiden suojelemisesta tärinästä aiheutuvilta vaaroilta (VNa 48/2005). 
  • Työntekijöille aiheutuvan suuronnettomuusvaaran torjunnasta (VNp 922/1999). 
  • Työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta (VNa 403/2008). 

Lainsäädäntöä

Työturvallisuuslaki (738/2002)

  • 10 § työn vaarojen selvittäminen ja arviointi

Valtioneuvoston asetus työvälineiden turvallisesta käytöstä ja tarkastamisesta

  • 4 §  vaaran arviointi ja poistaminen

Valtioneuvoston asetus koneiden turvallisuudesta (400/2008)

Valtioneuvoston asetus kemiallisista tekijöistä työssä (715/2001)

  • 6 § vaarojen tunnistaminen ja riskien arviointi

Valtioneuvoston päätös henkilösuojainten valinnasta ja käytöstä työssä (1407/1993)

Laki nuorista työntekijöistä  (998/1993)

Valtioneuvoston asetus nuorille työntekijöille erityisen haitallisista ja vaarallisista töistä (475/2006)

Riskien arviointi Pro Työturva -palvelussa

Katso hyödyllinen video riskien arvioinnista.

Katso lisää

Katso lisää Pro Työturva -palvelun ominaisuuksia ja esittelyvideoita täältä.

 

Julkaistu: 04.11.2018

Ota yhteyttä

Kiinnostuitko? Heräsikö lisäkysymyksiä? Kerromme mielellämme lisää - jätä yhteystietosi alla olevalla lomakkeella, niin palaamme tuota pikaa asiaan!

*pakollinen kenttä

Palvelua toteuttamassa